Arkkitehtuuri

Rakennustaide eli arkkitehtuuri tarkastelee rakennuksia, rakennuksen osia ja erilaisia yhdyskuntia monista näkökulmista. Arkkitehtuuri on monella tapaa taitolaji, sillä erityisuunnittelijoiden ja arkkitehtien pitää työssään löytää toimiva, toiminnallinen tasapaino. Ilman tasapainon löytämistä etukäteen suunniteltu luonnos tai projekti eivät koskaan etene valmiiksi. Toiminnallisen tasapainon lisäksi tekninen, eettinen, juridinen ja yhteiskunnallinen tasapaino pitää myös saavuttaa ennen kuin erilaisiin yhteistyötä vaativiin projekteihin voidaan ryhtyä.

Arkkitehtuurin kerrotaan suuresti poikkeavan useista muun kaltaisista taiteista sen vuoksi, että onnistunut arkkitehtuuri tarkoittaa aina kiitettävää ryhmätyötä, joissa oikeanlaisen viestinnän osuus toimii niin kuin sen pitääkin. Jokaisen pitää saada mielipiteensä kuuluviin erilaisiin projekteihin liittyvissä asioissa, jolloin yhteisten kokousten ja neuvottelujen osuus työstä on toisinaan erittäin huomattava. Kompromisseja tarvitaan erityisesti julkista hyväksyntää eli rakennuslupaa varten. Seurantaa ja viranomaisvalvontaa tarvitaan myös kaikkien yksittäisten rakennusprojektien aikana ennen työn eli kohteiden lopullista valmistumista.

Arkkitehtuuriin kuuluvat aina keskeiset käsitteet, kuten aika, paikka ja tila. Kyseisten asioiden pitää aina olla kytköksissä aina toisiinsa. Tiloihin ja niiden sisustukseen voidaan vaikuttaa muun muassa pureutumalla niiden muotoon, materiaaleihin, valaistukseen ja mittasuhteisiin.

Arkkitehtuurillinen koristelu

Arkkitehtuurillinen koristelu saa minkä tahansa rakennuksen antamaan parastaan eli näyttämään visuaalisesti todella hyvältä. Kirkot, taidemuseot ja valtioiden tärkeät laitokset ovat usein olleet arkkitehtuurillisen koristelun kohteena. Arkkitehtuurillista koristelua voidaan käyttää myös asuinkiinteistön, kuten arvokiinteistöjen suunnittelussa. Blok on suosittu digitaalinen asuntokauppa, joka myy kiinteistöjä ympäri Suomea ja antaa niistä hinta-arvion.

Arkkitehtuurilliseen koristeluun kuuluu kolme perustyyppiä:

• Mimeettinen koriste
• Orgaaninen koriste
• Dekoratiivinen koriste

Sisustusarkkitehti

Arkkitehti voi suunnitella rakennusten lisäksi myös esineitä ja huonekaluja.

Useampi henkilö on varmaan kuullut ammattinimikkeen sisustusarkkitehti, joka tarkoittaa korkeakoulututkintoa, eli taiteen maisteria tai muotoilijaa. Sisustusarkkitehti on työssään perehtynyt huonekalusuunnitteluun, teolliseen muotoiluun ja sisustusarkkitehtuuriin. Sisustusarkkitehdilla on usein hyvä värisilmä, hyvä valon ja erilaisten tilojen hahmotuskyky sekä erinomainen materiaalien ja rakenteiden tuntemus.

Sisustussuunnittelija tekee aina ensimmäiseksi sisustussuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa. Sisustussuunnitelma voidaan tehdä kotiin, työpaikalle, kesämökille tai harrastustiloihin. Sisustussuunnitelma voi olla vaikkapa uudenaikainen sisustus vanhaan puutaloon. Vastakohdat täydentävät toisiaan, joten 1920-luvun keittiöön saattaa sopia yllättäen 2000-luvulla suunniteltu pöytä, matto tai lamppu.

Sisustussuunnitelmaan kuuluvat myös taulut ja julisteet, jotka täydentävät muuta kokonaisuutta tai voivat olla se huomionkiinnittäjä, joka aina ensimmäiseksi sisään astuessa huomataan. Tärkeintä on, että mitään tilaa ei täytetä liian ahtaaksi, vaan tila saa aina vapaasti hengittää ja asiakas sen mukana.

Sisustustyylejä on monenlaisia, yksi suosituimmista sukupolvesta toiseen on romanttinen sisustus. Romanttinen sisustus on suosittua varsinkin yksin elävän aikuisen nuoren tai nuoren parin asunnossa. Romanttiseen sisustukseen kuuluvat valkoiset- ja vaaleanpunaiset huonekalut, ruusut- tai muut kuivakukat, pitsit ja peilit. Muita arkkitehtuurin suuntauksia ovat muun muassa maisema-arkkitehtuuri, liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelu ja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

Arkkitehtuuri ja historia

Arkkitehtuurin juuret ulottuvat kauas muinaiseen Egyptiin, jossa se tunnettiin jo 3000-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Antiikin Kreikan arkkitehtuuri sijoittuu puolestaan ajanjaksolle 480−330 ennen ajanlaskun alkua. Antiikin Rooman arkkitehtuuri sijoittuu uutena ja suosittuna rakennustyylinä myös ajanlaskun alkuun.

Suosittuja arkkitehtuurin suuntauksia olivat myös ylväs ja mahtipontinen barokki 1500–1800 -luvuilla ja uusklassismin ja barokin välimaastoon sijoittuva keveämpi, tyylikäs rokokoo. Tunnettuja tyylisuuntauksia ovat olleet myös ruotsalainen uusklassismi eli kustavilaisuus ja Ranskan keisarin suosima empire.

Suosittuja tyylisuuntauksia ovat olleet myös nuorekas, ranskalainen jugend, ja menneisyydestä virikkeitä poiminut kansallisromantiikka. Funktionalismin eli funkkiksen kultakausi oli 1900-luvun alussa ja sitä seurasivat muun muassa suosittu modernismi 1970-luvulle asti. Postmodernismi oli erittäin suosittua 1970–2010 -lukujen välillä.