Takavuosien arkkitehtuuria kotimuseoissa
Kotimuseot ovat mielenkiintoisia paikkoja. Niissä pääsee tutustumaan aidossa autenttisessa ympäristössä kyseisen aikakauden rakennuksiin, niiden asukkaiden elämäntapaan ja asumiseen. Tämä tapahtuu usein siten, että tuntuu kuin olisi käymässä vain kylässä isäntäväen ollessa poissa kotoa. Tavarat ovat niillä paikoillaan kuin ne olivat asukkaiden siellä asuessa, ja koko talon ilmapiiri henkii kyseisen aikakauden tunnelmaa.
Kotimuseot ovat mukavia retkikohteita, ja ne sopivat koko perheelle antaen jokaiselle jotain. Moni muistaa lapsuuden vierailut esimerkiksi Järvenpään Ainolassa, jossa Sibeliukset asuivat, tai hieman nuoremmat vierailun Kekkosen valtakunnassa Tamminiemessä ja sen jännässä pihapiirissä. Näissä kiinteistöissä on ollut jo vuosikausien ajan sama, vanhaa rauhaa henkivä ilmapiiri, joka jää monen mieleen. Kerromme tässä näistä kahdesta kiinnostavasta kotimuseosta, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla tilaisuuden tullen.
Tamminiemi
Presidentti Kekkosen asuntona tunnettu Tamminiemi on tunnettu monien poliitisten päätösten näyttämönä. Se on viehättävä huvila Helsingissä, meren äärellä mutta kuitenkin kaupungin ytimessä, aivan Seurasaaren kupeessa. Ulkopuolelta huvila on romanttinen, arkkitehtien Frosterus ja Strengell suunnittelema jugendhuvila, ja se näyttää ulkoapäin varsin maltillisen kokoiselta. Sisätiloiltaan huvila on kuitenkin yllättävänkin suuri, noin 400-neliöinen, sillä sen yläkerran kerrokset ovat myös varsin korkeita käyttötiloja.
Alkujaan Tamminiemi on valmistunut vuonna 1906 kauppias Nissenin käyttöön. Suomen presidenttien käyttöön huvila on siirtynyt vuonna 1940 Kyösti Kallion aikana, joka ei siinä kuitenkaan asunut. Hänen jälkeensä presidentit Ryti ja Mannerheim ovat käyttäneet huvilaa edustusas
untona. Paasikivi puolestaan on majoittanut siinä vaimonsa sukulaisia. Mutta vasta presidentti Kekkosen aikana siitä on tullut myös koti, hänen pidettyään huvilaa viihtyisämpänä kuin varsinaista presidentinlinnaa.
Tamminiemi on restauroitu nykyiseen asuunsa vuonna 1987, sen siirryttyä tuolloin museoksi Kekkosen kuoleman jälkeen. Siellä on tutustuttavissa rakennusaikakauden arkkitehtuurin lisäksi paitsi Kekkosen asumisen ajan tarpeistoa, myös edeltäjiensä aikakautta sekä Suomen historiaa toisen maailmansodan jälkeen.
Ainola
Ainola on säveltäjä Jean SIbeliuksen koti Tuusulanjärven rantamaisemissa. Se on toiminut kotimuseona vuodesta 1974 saakka, jolloin Sibeliuksen jälkeläiset ovat myyneet talon valtiolle. Ainolan on suunnitellut arkkitehti Sonck, ja se on valmistunut vuonna 1904. Talossa on ollut sähkö ja puhelin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta vesijohtovesi ei sinne ole tullut Sibeliuksen toivomuksesta. Taloa suunniteltaessa Sibelius on halunnut siihen työhuoneestaan näköalan Tuusulanjärvelle, ja vihreän takan olohuoneeseen. Nämä taloon myös on laitettu, ja talo on toiminut Sibeliusten kotina 65 vuoden ajan.
Ainola on säilytetty alkuperäisessä asussaan, ja se on varsin viehättävä vierailukohde. Myös Ainolan puutarha on näkemisen arvoinen paikka, ja se muodostaa yhdessä ympäröivän luonnon sekä piharakennusten kanssa ehjän kokonaisuuden. Ainola on paitsi museokäytössä, järjestetään siellä myös erilaisia kulttuuritapahtumia, kuten pieniä konsertteja sekä keskustelutilaisuuksia.
Ainolan lähellä Tuusulanjärven rannoilla on myös muita suomalaisten taiteilijoiden koteja, joihin on mahdollista päästä käymään. Näitä kotimuseoita ovat kirjailija Juhani Ahon Ahola, taidemaalari Eero Järnefeltin Suviranta, runoilija, kirjailijan J.H. Erkon Erkkola sekä taidemaalari Pekka Halosen Halosenniemi.
