• Kadonnutta arkkitehtuuria

    Pienimuotoinen maisemointi ja kaivutyöt kotipihassa – arkkitehtoninen lähestymistapa

    Minulle piha ei ole koskaan ollut vain tontin jäännöspala talon ympärillä, vaan se on olennainen osa kodin arkkitehtuuria. Se on ulkoilmahuone, joka jatkaa rakennuksen tarinaa ja henkeä. Sen suunnittelu vaatii samanlaista huolellisuutta ja näkemystä kuin sisätilojenkin. Moni pihan uudistus, oli kyseessä sitten terassin perustaminen, kulkureittien luominen tai rehevän istutusalueen perustaminen, alkaa kuitenkin yllättävän perustavanlaatuisesta toimenpiteestä: maan kaivamisesta. Arkkitehtoninen lähestymistapa pihan maisemointiin tarkoittaa juuri tätä: vision ja käytännön maanrakennustöiden saumatonta yhdistämistä kestävän ja kauniin lopputuloksen saavuttamiseksi. Pihan tarina alkaa suunnitelmasta Kuten minkä tahansa rakennusprojektin, myös pihan uudistamisen perusta luodaan huolellisella suunnittelulla. Ennen kuin lapio isketään maahan, on tärkeää pysähtyä ja miettiä kokonaisuutta. Mihin pihaa käytetään? Missä oleskellaan, missä leikitään, ja mitkä…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Pienimuotoinen maisemointi ja kaivutyöt kotipihassa – arkkitehtoninen lähestymistapa
  • Kadonnutta arkkitehtuuria

    Kestävä arkkitehtuuri Suomessa 2025 – innovaatiot ja perinteet

    Suomalainen arkkitehtuuri elää murroksen aikaa. Kestävyys on noussut keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi, ja vuonna 2025 uudet innovaatiot yhdistyvät syvään kunnioitukseen rakennusperinnettä kohtaan. Tämä artikkeli tarkastelee, miten rakentamisen sääntelyn muutos ja kestävien materiaalien käyttö muovaavat suomalaisen arkkitehtuurin tulevaisuutta. Uusi rakentamislaki ja digitalisaatio Vuonna 2025 voimaan astuva uusi rakentamislaki mullistaa suomalaisen rakennuskulttuurin. Se korvaa vanhan maankäyttö- ja rakennuslain ja painottaa voimakkaasti kestävyyttä ja digitalisaatiota. Keskeisiä muutoksia ovat rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen arvioinnin pakollisuus, tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja kiertotalouden periaatteiden entistä vahvempi huomioiminen. Uudet määräykset ohjaavat Suomen rakennusalaa kohti kansallisia ilmastotavoitteita ja kansainvälisiä kestävyysperiaatteita. Esimerkiksi rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnista tulee olennainen osa rakennusprosessia, ja energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) tasolle. Digitalisaation hyödyt Digitalisaatio tehostaa rakennusprosesseja monin tavoin. Sähköinen…

    Kommentit pois päältä artikkelissa Kestävä arkkitehtuuri Suomessa 2025 – innovaatiot ja perinteet
ashe