Arkkitehtuuri nykypäivänä – hirsirakentaminen
Hirsirakentaminen on kehitetty Suomessa huippuunsa, ja sen suomalaista osaamista arvostetaan myös maailmalla. Suomella on tarpeeksi laadukasta rakennusmateriaalia, vanhaan hirsirakentamisen perinteeseen perustuva vankka suunnitteluosaaminen, sekä käytössään uudenaikainen teknologia. Suomalainen hirsirakentaminen on luonut mallia myös muulle maailmalle, ja asettanut alalle korkeat laatuvaatimukset. Suomi on maailman johtava vientimaa hirsirakentamisen saralla.
Miksi materiaaliksi hirsi?
Hirsitaloissa on hyvä sisäilma, se lienee täysin kiistatonta. Hirsitalojen asukkaat ovat olleet sisäilmaan tyytyväisiä, ja esimerkiksi THL: n julkaisussa Asumisterveys- ja tyytyväisyys hirsitalossa vuodelta 2012 on julkaistu tämän suuntaisia tutkimustuloksia.
Tämän päivän hirsitalot sopivat niin maaseudulle, kuin kaupunkirakentamiseenkin. Hirsirakentaminen sopii myös julkisiin rakennuksiin. Se täyttää hyvin tämän päivän rakentamisen vaatimukset niin ilmanvaihdon, energiatehokkuuden kuin hiilijalanjäljenkin osalta. On olemassa tutkittua tietoa siitä, että hirsi sitoo hiilidioksidia itseensä, ja yksi hirsikuutio voi sitoa itseensä jopa 518 kiloa hiilidioksidia. Hirsirakentaminen on siis paitsi ekologista, se myös pienentää hiilijalanjälkeä.p>
Vuoden 2019 Puumessuilla Jyväskylässä julkaistiin edellä mainitun faktan sisältämä Hirren ympäristöseloste. Se on Hirsiteollisuus ry:n teettämä selvitys, jonka laatijana on ollut Suomen Ympäristökeskus Luke. Jos rakennetaan 150-neliöinen hirsirakennus, sitoo se itseensä hiilidioksidipäästöjä 30 000 kilon verran. Tämä vastaa henkilöauton tuottamaa päästöä 15 vuoden ajalta.
Hirsirakentaminen on kotimaista osaamista, ja osa kestävää kehitystä. Kaikki hirsirakentamisessa tarvittavat osat ja osaaminen löytyvät Suomesta. Kuljetusmatkat ovat kohtuullisia, ja työvoima löytyy läheltä. Hirsisten rakennusten valmistaminen tehtaalla on – melko yllättävääkin – energiaomavaraista. Hirsirakentamisen tuotannon ketjussa syntyy nimittäin enemmän energiajätettä sivutuotteena, kuin mitä energiaa kuluu itse tuotteen valmistuksessa. Jätteenä syntyvä puupuru ja hake ovat puhtaasti uusiutuvaa energiaa, ja se pienentää osaltaan syntyvää hiilijalanjälkeä.
Myös hirsirakennusten pitkä ikä on ekologinen tekijä. Hirsirakennukset ovat varsin kestäviä oikein tehtyinä ja pidettyinä. Vanhin Suomessa tunnettu hirsinen rakennus on peräti 1400-luvulta peräisin oleva Pyhän Henrikin saarnahuone Kokemäenjoella. Jo tuolloin hirsirakentaminen on tehty samoin perusperiaattein kuin tänä päivänäkin, ja yhtälailla nyt hyvin tehty hirsirakennus voi kestää vuosisadasta toiseen.
