Kadonnutta arkkitehtuuria

Kadonnutta arkkitehtuuria – Kruunuvuoren hylätty huvila-alue

Helsingin Kruunuvuoressa sijaitsee varsin erikoinen paikka. Sinne päästäkseen tulee tuntea aluetta hieman, ja tietää mistä huvila-alue löytyy. Metsäisen pienen polun kulkemisen, ja jyrkän rinteen kapuamisen jälkeen metsän keskellä – aivan Helsingin ytimessä meren äärellä – tulee vastaan musta metsälampi. Sen rannalla on vanha pieni rakennus – uimahuone kenties – sekä laiturin jäänteet.

Kun edetään ohi lammen, alkaa metsätie haarautua useampaan suuntaan. Siellä täällä näkyy viittauksia siitä, että nyt niin sankalla metsäalueella on tosiaan ollut asutusta. Näkyy kiviröykkiöitä, jopa katon palasia. Palaneiden rakennusten jäänteitä, yksinään törröttäviä piipunmuureja. Mitä täällä on ollut?

Kruunuvuoren huvila-alue

Kun Kruunuvuoren huvila-alue oli voimissaan ja alueella vilkasta elämää, oli lampi toiminnan keskipiste. Siinä peseydyttiin, ja lapset kävivät siinä uimassa. Lampi oli yksityisaluetta, ja kauempaa tulevat lapset häädettiin pois huvila-asukkaiden rauhaa häiritsemästä. Kesällä lammen vesi oli lämpimämpää kuin merivesi. Alueen saunarakennus sijaitsi kuitenkin meren rannassa.

Talvella lammen pinta jäätyi nopeasti, ja siinä pelattiin jääkiekkoa ja luisteltiin. Nuoriso odotti malttamattomana, että lammen jää olisi tarpeeksi paksua kestääkseen. 1960-luvun lopulla lammesta löydettiin väkivalloin surmattu ruumis, ja monen uintiharrastukset siirtyivät suosiolla mereen. Kruunuvuoren alueen autioituminen lähestyi jo tuolloin.

Kukoistava säätyläisten huvila-alue

1800-luvun lopulla alkoi huvilakulttuuri kukoistaa Suomessa. Kaupunkeihin perustettiin ihanien pitsihuviloiden yhdyskuntia, jonne säätyläiset muuttivat kesiksi asumaan, ja joista käsin perheiden isännät kulkivat ja tekivät töitään. Huviloiden tulikin sijaita hyvän matkan ja hyvien kulkuyhteyksien päässä kaupunkien keskustoista. Helsingin ensimmäinen tällainen alue oli Linnunlaulu, ja Turkuun perustettiin Ruissalon huvila-alue. Hangossa oli huviloiden lisäksi kylpylä, ja sinne lähdettiinkin enemmän jo pelkästään lomailemaan sen pidemmän etäisyyden vuoksi.

Kruunuvuoren huvila-alueen perustivat 1890-luvulla apteekkari Lindström sekä konttoristi Enholm. He vuokrasivat alueen Helsingin kaupungilta, ja rakennuttivat sinne perheilleen ihanat huvilat Villa Kissingen ja Villa Hällebon. Vuonna 1905 alueelle saapui Johan Gygnaeus, joka osti alueen maat itselleen, ja rakennutti sinne huvilakseen Villa Idmanin ja Villa joutsenon.

Vuonna 1905 alueelle saapui saksalainen liikemies Goldbeck-Löwe Kissingen huvilaan asumaan, ja hieman myöhemmin hän osti alueen itselleen. Huvila-alueesta tulikin melkoinen Helsingin saksalaistaustaisten huvielämän keskus. Siellä asui huvila-asukkaiden lisäksi palveluskuntaa käytännön toimista huolehtimassa, ja vapaa-ajallakin säätyläismiehet pukeutuivat tyylikkäästi pukuihin, hattuihin ja kävelykeppeihin.

Vuosien varrella alueelle rakentui lisää huviloita ja muita rakennuksia, muun muassa puutarhurin huvila, kanala, uimahuone ja rantasauna. Kaikkiaan huviloita oli Kruunuvuoren huvila-alueella kahdeksan, ja pienempiä mökkejäkin viisi.

Sota muutti kaiken

Toinen maailmansota toi tullessaan saksalaisten vaikeat olot Suomessa, ja huvila-aluekin tyhjeni sen saksalaisten omistajien lähdettyä maasta. Alue takavarikoitiin Neuvostoliiton haltuun. Suomen kommunistisen puolueen työntekijät vuokrasivat sodan jälkeen alueen, ja siellä vietettiin aikaa perhekunnittain. Nämä hoitivat huvila-alueen rakennuksia, ja se oli jälleen käytössä.

Vuonna 1955 alue kuitenkin vaihtoi omistajaa, ja se siirtyi liikemies Aarniolle. Tämän suunnitelmissa oli tyhjentää alue huviloista, ja rakennuttaa niiden tilalle kerrostaloalue. Rakennuslupa kuitenkin evättiin kerta toisensa jälkeen. Huviloilla asui edelleen vuokralla kesäasukkaita ja perheitä, mutta koska alueen tulevaisuus oli täysin avoin, alkoivat rakennukset pikkuhiljaa rapistua.

1970-luvulla huviloissa alkoi majailla talvisin laitapuolen väkeä, ja alue tyhjeni pikkuhiljaa myös kesäasukkaistaan. Rakennukset ränsistyivät vauhdilla, ja niille käytiin tekemässä ilkivaltaa. 2000-luvulle saaavuttaessa alue oli tyhjentynyt lopullisesti asukkaistaan, eivätkä ne kelvanneet enää kenellekään asunnoiksi. Rappeutuneet huvilat paloivat yksi toisensa jälkeen kuin tarkoituksella. Tänä päivänä niistä on jäljellä enää vain pahoin rappeutunut Villa Hällebo, jossa myös asuttiin pisimpään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

ashe