Kestävä arkkitehtuuri Suomessa 2025 – innovaatiot ja perinteet
Suomalainen arkkitehtuuri elää murroksen aikaa. Kestävyys on noussut keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi, ja vuonna 2025 uudet innovaatiot yhdistyvät syvään kunnioitukseen rakennusperinnettä kohtaan. Tämä artikkeli tarkastelee, miten rakentamisen sääntelyn muutos ja kestävien materiaalien käyttö muovaavat suomalaisen arkkitehtuurin tulevaisuutta.
Uusi rakentamislaki ja digitalisaatio
Vuonna 2025 voimaan astuva uusi rakentamislaki mullistaa suomalaisen rakennuskulttuurin. Se korvaa vanhan maankäyttö- ja rakennuslain ja painottaa voimakkaasti kestävyyttä ja digitalisaatiota. Keskeisiä muutoksia ovat rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen arvioinnin pakollisuus, tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset ja kiertotalouden periaatteiden entistä vahvempi huomioiminen. Uudet määräykset ohjaavat Suomen rakennusalaa kohti kansallisia ilmastotavoitteita ja kansainvälisiä kestävyysperiaatteita. Esimerkiksi rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnista tulee olennainen osa rakennusprosessia, ja energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat lähes nollaenergiarakentamisen (nZEB) tasolle.
Digitalisaation hyödyt
Digitalisaatio tehostaa rakennusprosesseja monin tavoin. Sähköinen rakennuslupaprosessi nopeuttaa lupakäsittelyä. Rakennustietomallinnus (BIM), eli rakennuksen digitaalinen esitysmuoto, mahdollistaa entistä tarkemman suunnittelun, kustannustehokkuuden ja paremman yhteistyön eri osapuolten välillä. Datan jakamisalustat parantavat reaaliaikaista tiedonkulkua, mikä vähentää virheitä ja parantaa laatua.
Kestävät materiaalit: Puu ja muut perinteiset vaihtoehdot
Puu on perinteisesti ollut Suomessa tärkeä rakennusmateriaali, ja sen asema kestävän rakentamisen edelläkävijänä vahvistuu entisestään. WoodBuild Finland 2025 -seminaari Helsingissä on merkittävä kansainvälinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen asiantuntijat keskustelemaan puurakentamisen uusimmista innovaatioista. Puu on uusiutuva luonnonvara, jonka tuotanto on ympäristöystävällistä, ja se sitoo kasvaessaan hiilidioksidia. Ristiinliimattu massiivipuu (CLT) on mullistanut puurakentamisen mahdollistaen suurten ja korkeiden puurakennusten toteuttamisen. Arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema Suomen luontokeskus Haltia on erinomainen esimerkki CLT:n käytöstä julkisessa rakennuksessa – se on ensimmäinen kokonaan CLT-levyistä rakennettu julkinen rakennus.
Perinteiden uusi tuleminen
Puun ohella muut perinteiset materiaalit, kuten savi, hirsi ja tiili, ovat olennainen osa kestävää rakentamista. Ekorakentamisen periaatteet korostavat uusiutuvien luonnonmateriaalien käyttöä. Savi on ekologinen ja hengittävä materiaali, jota käytetään yhä enemmän eristeenä. Hirsi, perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, on kestävä ja pitkäikäinen. Tiili puolestaan on tunnettu kestävyydestään ja uudelleenkäytettävyydestään. Sen pitkä elinkaari tekee siitä kestävän valinnan. Yhdistämällä nämä perinteiset materiaalit nykyaikaisiin tekniikoihin ja innovatiivisiin suunnitteluratkaisuihin luodaan kestävää arkkitehtuuria, joka kunnioittaa suomalaista rakennusperinnettä.
Kiertotalous, rakennusperintö ja korjausrakentaminen
Kiertotalous on kestävän arkkitehtuurin ytimessä. Tavoitteena on minimoida rakennusjätteen syntyminen, käyttää materiaaleja tehokkaasti uudelleen ja suunnitella rakennukset siten, että niiden osat ovat purettavissa ja hyödynnettävissä tulevaisuudessa. Kestävän purkamisen Green deal -sopimus on esimerkki vapaaehtoisesta sitoumuksesta, jossa rakennusalan toimijat pyrkivät vähentämään purkujätteen määrää ja edistämään materiaalien uudelleenkäyttöä. Valitettavasti vanhojen rakennusten purkaminen on Suomessa yhä yleistä, vaikka rakennusten suojelu ja korjaaminen olisi ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävämpää. Rakennusperinnön vaaliminen on olennainen osa kestävää kaupunkikehitystä.
Korjausrakentamisen mahdollisuudet
Monet onnistuneet korjausrakentamishankkeet ovat osoittaneet, että vanhojen rakennusten kunnostaminen on sekä mahdollista että kannattavaa. Esimerkiksi vanhat teollisuusrakennukset ovat saaneet uuden elämän asuin- tai toimistokäytössä, jolloin niiden energiatehokkuutta on parannettu ja historiallinen luonne säilytetty. Erityisesti 1960–1980-lukujen rakennuskannassa on paljon potentiaalia, sillä niiden tilavat asunnot ja väljä kaupunkirakenne mahdollistavat monipuoliset muuntelumahdollisuudet.
Arkkitehtuuripolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö
Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, “Kohti kestävää arkkitehtuuria” (Valto), vuosille 2022–2035, on merkittävä askel kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä. Valto-ohjelma korostaa arkkitehtuurin kykyä tukea hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä kokonaisvaltaisesti – ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Ohjelma pyrkii vahvistamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja korostaa kasvatuksen, koulutuksen sekä tiedon ja viestinnän merkitystä.
Paikalliset ohjelmat ja globaalit aloitteet
Paikalliset arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat (APolit) ovat keskeisessä roolissa valtakunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa. Ne kannustavat kaupunkeja, kuntia ja maakuntia laatimaan omia, paikallisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvia ohjelmiaan. Suomi osallistuu aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön. Archinfo toimii Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen kansallisena yhteyspisteenä. Tämä aloite yhdistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ihmisten arkeen ja elinympäristöihin, tavoitteenaan luoda yhdessä kestävämpää, osallistavampaa ja esteettisesti miellyttävämpää tulevaisuutta.
Koulutus, tutkimus ja arkkitehtitoimistojen rooli
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos on kansainvälisesti arvostettu koulutus- ja tutkimusyksikkö, joka on sitoutunut edistämään kestävää arkkitehtuuria. Laitos korostaa, että arkkitehtuuri on taiteenmuoto, joka vaatii sekä käytännön taitoja, taiteellista näkemystä että teknistä ja taloudellista osaamista. Kestävyys on laitoksen toiminnan keskeinen arvo. Tampereen yliopiston Asutut-tutkimusryhmä on myös merkittävä toimija, joka edistää kokonaisvaltaista, osallistavaa ja kestävää asuntorakentamista. Professori Sofie Pelsmakersin mukaan todellinen “wow-arkkitehtuuri” ei ole prameilevaa ja resurssiähkyä, vaan kestävää, resurssiviisasta, muunneltavaa ja ihmisten hyvinvointia edistävää.
Arkkitehtitoimistot kestävän kehityksen edistäjinä
Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL korostaa arkkitehtitoimistojen ja arkkitehtuurin keskeistä roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Liitto peräänkuuluttaa lisää resursseja arkkitehtuurin koulutukseen ja korostaa laadukkaan suunnittelun merkitystä julkisissa hankinnoissa. Hyvin suunniteltu rakennettu ympäristö on investointi tulevaisuuteen, joka säästää kustannuksia ja parantaa rakennusten ja ympäristön käytettävyyttä ja viihtyisyyttä koko niiden elinkaaren ajan.
Helsingin esimerkki
Helsinki on edelläkävijä kestävän kaupunkikehityksen saralla. Kaupunki on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Helsingin kaupunkisuunnittelussa painotetaan ilmastotoimia, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja asukkaiden osallistumista päätöksentekoon. Kaupungin pitkän aikavälin suunnitelma korostaa joukkoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta ja viheralueiden säilyttämistä. Uusissa asemakaavoissa on käytössä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo, jonka tavoitteena on ohjata rakentamista vähähiilisempään suuntaan.
Tulevaisuuden suunnat
Kestävä arkkitehtuuri Suomessa vuonna 2025 on kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa yhdistyvät innovatiiviset ratkaisut ja syvä kunnioitus perinteitä kohtaan. Se pyrkii minimoimaan ympäristövaikutukset koko rakennuksen elinkaaren aikana – raaka-aineiden tuotannosta ja rakentamisesta aina rakennuksen käyttöön, mahdollisiin muutostöihin ja lopulta purkamiseen ja materiaalien kierrätykseen. Tulevaisuuden arkkitehtuuri luo viihtyisiä, toimivia ja terveellisiä elinympäristöjä, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia. Keskeisiä teemoja ovat energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö, vähähiiliset materiaalit ja kiertotalouden periaatteiden soveltaminen. Suomalainen arkkitehtuuri on ottanut merkittäviä askeleita tällä tiellä, ja kehitys jatkuu aktiivisena.
Yhteenveto
Kestävä arkkitehtuuri on Suomessa vuonna 2025 siirtymässä sanoista tekoihin. Uusi rakentamislaki, digitalisaatio, kestävät materiaalit, kiertotalousajattelu, arkkitehtuuripolitiikka ja koulutus luovat yhdessä vahvan pohjan tulevaisuuden kestävälle rakentamiselle. Suomalainen arkkitehtuuri on matkalla kohti tulevaisuutta, jossa perinteet ja innovaatiot yhdistyvät luoden entistä parempaa elinympäristöä meille kaikille.
